Lapsellista kyselyä

Tulin aamulla bussilla töihin ja todistin n. kolmevuotiaan pojan ja oletettavasti isoäitinsä keskustelun. Tuntui olevan kyselyikä pojalla päällä, sen verran tanakasti kyselyitä tuli koko vartin matkan verran.

Onko tämä meidän pysäkki? -Ei ole vielä

Mikä on meidän pysäkki? -Toripakka

Milloin ollaan perillä? -Noin kymmenen minuutin päästä?

Miltä se pysäkki näyttää? -No, siinä on semmonen katos ja varmaankin paljon ihmisiä odottamassa

Miksi me ajetaan tällä bussilla? -Tällä pääsee kätevästi kaupunkiin

Mitä me sitten tehdään, kun ollaan päästy perille? -Mennään puistoon

Miksi me mennään puistoon? -Leikkimään ja syömään eväitä. Eikö se olisi sinusta mukavaa?

No on! Nyt taidetaan olla perillä, tuolla on katos ja ihmisiä! -No niin ollaan, nyt voidaan jäädä pois

Vierestä kuunnelleen kysymykset vaikuttivat vähän hassuilta. Toisaalta, mitenpä lapsi muuten olisi voinut mitään oppia? Pieni sälli hahmotti maailmansa kysymysten kautta, onhan selvää että bussilla matkustaminen ei ole vielä kovin tuttua. Kysymykset olivat kaikki oleellisia tulevien tapahtumien arvioinnissa.

Vastaavalla tavalla testaajan olisi hyvä varmistua siitä, että miksi jotakin tehdään ja kauanko siihen on aikaa. Lisäksi on hyvä miettiä määrittelyt sille, että milloin tiedetään releasen olevan julkaisukelpoinen. Lopuksi on hyvä vielä pohtia, että mitä releasen julkaisun jälkeen pitäisi tehdä. Näin suunta pysyy kirkkaana mielessä.

Jos et tiedä, älä oleta. Päästä sisäinen kyselyikäisesi valloilleen ja katsele maailmaa kolmevuotiaan silmin. Kysy, varmista ja kyseenalaista. Uusia näkökulmia testaukseen löytyy varmasti.