Tunan rohkea pyyntö – katso kuva!

8. maaliskuuta, 2017 | Kirjoittaja: Jani Haikala
Kommentit: 6

Hei! Minä olen Tuna. Olemme ehkä jo tavanneet blogimme parissa. Viimeksi kirjoitin peurasta ajovaloissa. Mikäli blogaus meni sinulta ohi, voit tarkistaa sen tästä.

No, tällä viikolla sain korvanappiini tiedon Vuoden Testaaja 2016 -ehdokkaista. Nyt ajovaloista löytyy peuran sijasta Tuna!

On valtava kunnia saada edustaa Provea tässä äänestyksessä. Sen verran rautaisia ovat Proven gurut. Ja kovia ovat kyllä muut ehdokkaatkin. Eiköhän kuitenkin hoideta homma maaliin. Mitä nöyrimmin pyydän ääntäsi. I’m worth it.

Äänestys on nopeaa ja tuskatonta ja se tapahtuu täällä.

Mielenterveys on työtäni

1. maaliskuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Hämmästynyt katse seuraa lähes poikkeuksetta kun vastaan siihen yhteen kysymykseen. Mitäs sinä teet Antti? Tai mitäs tuo teidän yritys tekee?

Olen mielenterveysalalla.

Tiedätkö tunteen, kun juuri se appsi tai softa, jota yrität käyttää, ei toimi? Kuinka turhauttavaa se osaa olla? Argh!

Työmme on auttaa softakehittäjiä upeampiin tuloksiin. Me metsästämme bugit ennen kuin ne ehtivät sinun jalkoihisi.

Siksi sanon, että testaus on mielenterveystyötä. Kaikki ovat onnellisempia kun homma on hoidossa.

Olen tullut kokeilleeksi kaikenlaisia hissipuheita tuhansien tuntemattomien edessä kuluneiden vuosien aikana. Toimiva kaava on yllättävän yksinkertainen.

  1. Avaus: Tarinan avaus osuu uteliaisuuteen ja pohjustaa meille yhteisen alustan. Mielenterveys on outo käsite. Lisäksi kaikkia vituttaa, jos softa ei toimi. Siihen on helppo tarttua.
  2. Kuvaus: Itse asia vastaa kysymykseen ”miten työni teen?”. Se tarjoaa tilaisuuden kertoa että testaaja on tarkkasilmäinen metsästäjä, jonka työn tuloksista jokainen hyötyy.
  3. Oivallus: Lopetus tiivistää sen, mitä todella teemme. Mutta samalla se vetää narunpäät yhteen. Tarina voi päättyä esimerkiksi sanoihin ”Siksi testaus on mielenterveystyötä”.

Testaus on harvoin illallispöydän seksikkäin toimiala. Eikä siitä sellaista tule, jos emme ensin opi kertomaan työstämme tarttuvasti. Niin että ummikkokin oivaltaa.

Spekulaatioejakulaatio

20. helmikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 5

Speksi tarkoittaa spekulaatiota. Vaatimusmäärittely tai käyttäjätarinat ovat pelkistys siitä odotusten pilvestä, mikä jokaisen mielessä asuu.

Softatuotteen historia tuottaa oman joukkonsa odotuksista. Projektimme tai yrityksemme imago luo niitä lisää. Tuotteen käyttötarkoitus ja kilpailevat tuotteet laittavat myös lusikkansa soppaan ihmisten odotuksista puhumattakaan.

Eilen tuli Yle Puheella vastaan yksi kiinnostava vaatimusmäärittely, joka koskee myös sinun projektiasi. Esimerkiksi listan viides vaatimus kuului näin.

Älä tapa

Toki Mooseksen kivitauluissa oli aavistuksen verran huttuakin. Mutta ehkä saat kiinni taustalla olevasta ajatuksesta?

Vaatimukset ovat oikeasti spekulaatioejakulaatio. Ne ovat pölypilvi, joka syntyy idean ja inhimillisten odotusten yhteentörmäyksestä. Jopa kulttuuri on tuon pilven vaikuttava voima. Speksi ponnistelee pelkistämään tuon pilven ja jää siksi aina puolitiehen.

Jos haluat onnistua softaprojektissa ihan oikeasti niin, että asiakas voisi kertoa tarinoita erinomaisuudestasi, suuntaa ainakin osa testauksesta ja tuotekehityksestä tuohon odotusten pilveen.

Prosessioksennuksen maku suussa

13. helmikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Hunaja. Ai että hunaja on ihanata. Teelusikallisessa on yhden mehiläisen koko elämäntyö kesäisillä kukkakedoilla. Hunaja on herkkua teessä, puurossa ja jopa kahvissa. Se auttaa yskään ja voi jopa loiventaa allergiaongelmia.

Voisimme keskustella hunajasta määrättömästi. Sen hyödyistä ja haitoista, koostumuksesta ja suutuntumasta. Voisimme kirjoittaa siitä ja tehdä tv-dokumentin sen synnystä.

Kaikki tuo työ tuntuu kuitenkin tyhjältä siinä vaiheessa, kun koemme hunajan ihan oikeasti. Hunaja -käsitteen merkitys maailmankuvassamme muuttuu pysyvästi, kun koemme sen konkreettisesti ensimmäisen kerran.

Konkreettiset kokemukset maadoittavat käsitteitä maailmassamme. Meillä ihmisillä on kuitenkin yksi iso ongelma. Käytämme varomattomasti käsitteitä, joilla ei ole hahmoa. Ei mitään maadoituspistettä.

Testausprosessi, liiketoimintastrategia, uskonto, raha, rakkaus, jumala, työhyvinvointi tai esimerkiksi kiky. Ne ovat kokoelma käsitteitä ilman mitään mahdollisuutta kokea niitä ja juuri siksi ne ovat niin vaarallisia. Jäämme ajatustemme armoille.

Olen nähnyt aivan liikaa ihmisiä, jotka istuvat strategiatyöpajoissa näytönsäästäjä naamalla. Minusta softaprojekteissa tulisi laatia musta lista kielletyistä käsitteistä. Huomio tulisi poikkeuksetta suunnata sinne, missä puhutaan ihan oikeista töistä ja toimenpiteistä.

Prosessioksennuksella ei ole oikeasti makua. Hiki ja hihojen kääriminen sen sijaan ovat jotain mihin tarttua.

Mahdoton tehtävä on usein uskon puutetta

9. helmikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Mielenhäiriöstä siinä kai oli kysymys. Tein nimittäin eilen illalla ihan pimeän lupauksen. Lupasin kirjoittaa tänään alkavassa European Testing Conferencessa blogitekstin jokaista puheenvuoroa kohti. On the spot. Livenä. En vain tullut ajatelleeksi, että puheevuoroja mahtuu päivään aika monta ja pikkulassakin olisi kiva ehtiä piipahtamaan.

No nyt ollaan täällä ja pakoon ei pääse. Syntyviä blogeja voi seurata Mediumista tai Twitteristä. Making of raitaa syntyy Snapiin.

Tähän olisi toki upeaa keksiä iskevä loppukaneetti, mutta nyt ei ehdi: Suosittelen vain kokeilemaan luovaa työtä kelloa vastaan. Siinä saattaa oppia hyvin konkreettisesti sen, miksi mahdottomalta tuntunut tehtävä oli alunperin vain uskon puutetta.