Prosessioksennuksen maku suussa

13. helmikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Hunaja. Ai että hunaja on ihanata. Teelusikallisessa on yhden mehiläisen koko elämäntyö kesäisillä kukkakedoilla. Hunaja on herkkua teessä, puurossa ja jopa kahvissa. Se auttaa yskään ja voi jopa loiventaa allergiaongelmia.

Voisimme keskustella hunajasta määrättömästi. Sen hyödyistä ja haitoista, koostumuksesta ja suutuntumasta. Voisimme kirjoittaa siitä ja tehdä tv-dokumentin sen synnystä.

Kaikki tuo työ tuntuu kuitenkin tyhjältä siinä vaiheessa, kun koemme hunajan ihan oikeasti. Hunaja -käsitteen merkitys maailmankuvassamme muuttuu pysyvästi, kun koemme sen konkreettisesti ensimmäisen kerran.

Konkreettiset kokemukset maadoittavat käsitteitä maailmassamme. Meillä ihmisillä on kuitenkin yksi iso ongelma. Käytämme varomattomasti käsitteitä, joilla ei ole hahmoa. Ei mitään maadoituspistettä.

Testausprosessi, liiketoimintastrategia, uskonto, raha, rakkaus, jumala, työhyvinvointi tai esimerkiksi kiky. Ne ovat kokoelma käsitteitä ilman mitään mahdollisuutta kokea niitä ja juuri siksi ne ovat niin vaarallisia. Jäämme ajatustemme armoille.

Olen nähnyt aivan liikaa ihmisiä, jotka istuvat strategiatyöpajoissa näytönsäästäjä naamalla. Minusta softaprojekteissa tulisi laatia musta lista kielletyistä käsitteistä. Huomio tulisi poikkeuksetta suunnata sinne, missä puhutaan ihan oikeista töistä ja toimenpiteistä.

Prosessioksennuksella ei ole oikeasti makua. Hiki ja hihojen kääriminen sen sijaan ovat jotain mihin tarttua.

Mahdoton tehtävä on usein uskon puutetta

9. helmikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Mielenhäiriöstä siinä kai oli kysymys. Tein nimittäin eilen illalla ihan pimeän lupauksen. Lupasin kirjoittaa tänään alkavassa European Testing Conferencessa blogitekstin jokaista puheenvuoroa kohti. On the spot. Livenä. En vain tullut ajatelleeksi, että puheevuoroja mahtuu päivään aika monta ja pikkulassakin olisi kiva ehtiä piipahtamaan.

No nyt ollaan täällä ja pakoon ei pääse. Syntyviä blogeja voi seurata Mediumista tai Twitteristä. Making of raitaa syntyy Snapiin.

Tähän olisi toki upeaa keksiä iskevä loppukaneetti, mutta nyt ei ehdi: Suosittelen vain kokeilemaan luovaa työtä kelloa vastaan. Siinä saattaa oppia hyvin konkreettisesti sen, miksi mahdottomalta tuntunut tehtävä oli alunperin vain uskon puutetta.

Hyvä vai huijattu olo?

6. helmikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Vuosi sitten kokeilin oululaisen liikuntakeskus OzMaxin palveluita. Paikka vaikutti mukavalta, treenaaminen sujui kivasti ja asiakkuuden ostaminenkin onnistui mutkattomasti. Olin kovasti ilahtunut.

Ensimmäinen lasku ei kuitenkaan osunut maaliin. Asiakaspalvelu leikki mykkäkoulua eikä vastannut huoleeni 5 erillisestä yrityksestä huolimatta ja sain perintäkirjeen. Turhauduin. Lopulta irtisanoin sopimuksen.

Iloisesti alkanut yhteistyömme päättyi palveluntarjoajan ilmoitukseen, että helmikuun kuukausimaksu tulee vielä maksaa. Koska sopimus. Kiitos ja kumarrus.

Olipa kysymys mistä tuotteesta tahansa, ostopäätös synnyttää suhteen tuotteen ja asiakkaan välille. Tuo suhde on elävä ja sillä on aina suunta. Kohti kukoistusta tai kuolemaa.

Ostopäätös on vain yksi hetki ajassa. Harkinta ja hoito ovat vaiheita tuon hetken molemmin puolin. Suhteen syventymisen ja tuotteen maineen kannalta tapahtumat ostopäätöksen jälkeen ovat näistä kahdesta kriittisempi.

Ihmistä vaivaa aina huoli siitä oliko hänen tekemänsä päätös sittenkään oikea? Voi vain kuvitella, miltä Samsun Galaxy Note 7 -laitteen ostaneesta nykyisin tuntuu aina lentokoneessa.

Tunne ostopäätöksen kannattavuudesta on helpointa varmistaa huolehtimalla hyvästä tuotteesta. Siksi testaus.

Aivan sama mihin markkinaan ohjelmistotuotteesi on tehty. Menestymisesi ratkaiseva tekijä on ostajan fiilis kun kaupat on jo tehty.

Älä kysy tarvitsenko speksiä

30. tammikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita
Kommentit: 3

Kokoonnuimme eilen iltapalalle keittiön pöydän äärelle. Meillä on iltaisin tapana himmentää valoja ja laittaa kynttilä pöydälle.

Tuli kiehtoo meitä kaikkia. Kynttilän liekki näyttää kutsuvalta ja leikkisältä. Varmaankin juuri siksi Atte kysyi saako siihen koskea?

Totta kai sitä saa kokeilla. Arvaatko mitä siitä seuraa?

Ei tarvita tiedemiestä arvaamaan, että sormen työntäminen liekkiin polttaa aika äkkiä. Sama pätee lipputangon maistamiseen pakkaspäivänä. Jos ihan vähän vain.

Maailma on täynnä täysin ilmeisiä syitä ja niiden seurauksia. Emme me tarvitse speksiä tietääksemme, mitä odottaa.

Älä enää kysy minulta tarvitsenko speksejä aloittakseni testauksen. Aloitan aina siitä, mikä on ihmiselle ilmeistä.

Call to Action: Testauksen Esitaistelijat

16. tammikuuta, 2017 | Kirjoittaja: Antti Niittyviita

Nyt on niin, että rohkaisen mieleni ja kurkotan kohti tuntematonta, sillä asia on niin tärkeä.

Tammikuu on tyypillisesti tarkoittanut ihmisille U.P.E:tä. Se on lyhenne sanoita Uusi Parempi Elämä. On uudenvuoden lupauksia ja tipatonta tammikuuta. Kuntokuuria ja muita ryhtiliikkeitä.

Tällä kertaa päätin kuitenkin ajatella toisin. Kutsun sinuakin mukaan pieneen ajatuskokeeseen. Kysymys on yksinkertainen. Mikä on osaamisesi ja ammattimaineesi taso tammikuussa 2022? Mitä sellaista teit kuluneiden vuosien aikana, mistä asiakkaat, kilpailijat ja kollegat kertovat kuorossa sankaritarinoita?

Tuo kysymys veti meikäläisen hiljaiseksi.

En usko, että teollisen yhteiskunnan jäänteistä ponnistava tehdasajattelu tuottaa enää pitkään kilpailukykyä kenellekään alallamme. Aasia ja Automaatio ovat muutaneet toimialaamme jo nyt peruuttamattomasti eikä loppua näy. Lisäksi työvälineiden, vaihtoehtojen ja viihdykkeiden ylitsevuotava runsaus hautaa helposti alleen tulevaisuuden työlle olennaisimman asian. Ihmiset.

Olen tutkinut viimeiset vuodet sitä, missä todellinen asiantuntemuksen arvo syntyy ja vastaus ei löydy yksin työtunneista tai teknologioista. Se löytyy kohtaamistemme laadusta. Siitä kuinka energinen, ilahtunut, turvallinen, varma tai iloisesti yllättynyt olo jää ihmisille, joita saamme palvella.

Menestystarinat softakehityksessä ja testauksessa syntyvät ainoastaan toisen halusta ryhtyä kertomaan niitä.

Perustelen saman vielä toisin sanoin: Lääketeollisuuden yksi ylivoimaisesti suurimpia innovaatioita seuraa oivalluksesta, että hoitovasteet nousevat ihmisten kohdatessa. Virittämällä ihmisten kohtaamista, viritetään samalla lääkkeen hoitovastetta. Sama oivallus pätee myös asiantuntemukseemme. Siksi rohkenen väittää, että tulevaisuuden testauksessa on kysymys taiteesta. Art of Testing.

Tekniset taidot ovat tietenkin edellytys, jolla ylitetään onnistumisen kynnys. Sen varaan viritetystä johtajuudesta, menestyksestä ja upeista läpimurroista syntyvät ne tarinat, joita haluamme asiantuntijana, yrityksenä tai yhteiskuntana kertoa.

Keväällä rakennan polun sinne, missä kulkijan jalka ei vielä tähän asti ole usein tallannut. Nyt kutsun sinuakin mukaan. Tässä on ohjelma, jonka tavoite seuraavien 5 vuoden aikana on valmistaa testauksen esitaistelijoiden armeija tulevaisuuden haasteisiin. Sellainen joukko guruja, joista vielä jälkipolvetkin puhuvat silmät loistaen.

Champions of testing.

Olen tiristänyt tähän koko kokemukseni toimialasta ja tulen laittamaan katseen alla kaiken peliin. Hikeä ja kyyneleitä säästämättä!

Jos voisit harkita lukevasi lisää, liitän loppuun tarkemman kuvauksen valmennusohjelmasta. Voisiko tämä sopia jollekin tutullesi?

Tästä lisää aineistoa asian tutkimiseksi: Champions of Testing 2017